Viime perjantaina töistä kotiinpaluu oli kurja. Aina kotiin tullessa vastassa on kolme kissaa. Nyt eteisessä olivat vain Onni ja Peppi ja siinä samalla hälytyskelloni soivat. Kiersin koko asunnon läpi Topia etsien ja viimein se löytyi saunan lauteiden alta. Se oli selvästi kipeä. Se oli apaattinen ja se vaan makasi siellä silmät sirillään. Se ei tahtonut tulla sieltä pois, vaikka kuinka houkuttelin. Se ei myöskään syönyt mitään, mikä paljasti sen olevan tosi kipeä.

Oli jouluaatonaatto ja nopea soittokierros palajasti, ettei eläinlääkärille pääsisi noin vain. Iso osa heistä oli jouluvapailla ja niillä klinikoilla, joissa vielä oltiin töissä, ei ollut vapaita aikoja. Soittokierroksen aikana Topi tuli vieläkin huonovointisemman näköiseksi.

Ei auttanut kun mennä päivystykseen. Siellä oli hässäkkää, eikä Topia ehditty heti tutkia. Pyysivät jättämään sen sinne ja kehottivat menemään kotiin siksi aikaa, kunnes he tutkivat sen. Olipa kova paikka jättää reppana sinne yksin. Kuinka se mahtoikaan pelätä

Topi oli siellä viitisen tuntia. Lääkäri soitteli pariin kertaan. Ensin hän soitti ja kertoi, että siltä löytyi kipua mahasta sekä tiedusteli, mitä haluamme siltä tutkittavan. Toki kehoitin tutkimaan kaiken tarpeellisen. Hän kertoi ottavansa röntgenkuvan sekä verikokeet ja sanoi soittelevansa uudestaan. Kauhun sekaisin tuntein kyttäsin puhelinta vajaan tunnin, kunnes lääkäri jälleen soitti. Lääkäri kertoi, että verikokeiden perustella Topi on perusterve kissa eikä röntgenissäkään näkynyt muuta kuin jonkin verran kaasuuntumista suolessa. Olivat antaneet sille kipupiikin ja mukaan saatiin kipulääkekuuri. Nesteyttääkin sitä olivat yrittäneet, mutta Topi laittoi niin kovaa hanttiin, etteivät siihen pystyneet.

Tässä Topi heti kotiinpaluun jälkeen.

Oli ihana saada Topi takaisin kotiin. Mutta kipeähän se oli edelleen koko joulun, vaikkakaan ei yhtä kipeä kuin tuolloin perjantaina. Vähitellen sille alkoi taas maistua ruokakin ja ajoittain se näytti jo aika pirteältä. Huomasimme, ettei se ulostanut eli aloimme epäillä, että sillä onkin ummetus. Parin päivän aikana se tekikin laatikkoon vain pari pientä kikkaretta.Parafiiniöljyä annettiin sille kolme päivää, koska kauempaa sitä ei suositella annettavan. Kipulääkkeen antamisen lopetin kahden päivän jälkeen, koska en uskaltanut sitä kauempaa oksentelun takia antaa.

Nyt ilmeisesti maha jo toimii (täysin varmoja asiasta emme voi olla, koska meillä on kolme kissaa), mutta edelleen Topi oksentelee. Oksennuksia tulee vähintään kaksi tai kolme päivässä. Eli vaikka maha nyt toimisikin, niin eihän tuo kunnossa vieläkään ole. Huomenna menemme taas lääkäriin. Toivottavasti löytyisi syy tuolle sen sairastelulle eikä se olisi mitään vakavaa. Kauheaa katsella kärsivää kissaa ja stressaavaa miettiä, mikä sitä mahtaa vaivata.