Topin ja Pepin blogi

Meillä oli jonkin aikaa parempi kamera vähän hajalla. Tai siis kameran putki. Ensin huoltoon meni putki ja sitten vielä kamerakin, mutta pari päivää sitten molemmat tulivat huollosta ja nyt toimii kamera taas erinomaisesti. Siksi pitikin taas vähän kuvailla Topia, kun se oli pihalla:

Voi että, nyt onkin ollut ihanat ilmat ulkoilla Topin kanssa!

(Ostettiin muuten verkkoa, että tehdään kissoille pieni häkki tuonne takapihalle. Sitten pääsee Peppikin nauttimaan raittiista ilmasta ja kesästä! )

Ja tuota otsikon kysymystä pohdin, koska kumpikaan kissa ei ole aikoihin koskenut yhteenkään kissanleluun. Mutta kyllä meillä toki leikitään. Ei siitä ole kysymys. Mutta täällä leikitään kaikella muulla kuin kissanleluilla. Kaivelin kaikki lelut esiin ja tässä saalis:

Hyvänen aika, mikä määrä rompetta noille onkin kertynyt. Itse lopetimme kissanlelujen ostamisen jo reilu vuosi sitten, mutta silti noita vaan kertyy, kun tutut antavat lahjoja kissoille Mutta nyt nuo mokomat nirsoilijat ovat lopettaneet niillä leikkimisen.

Tässä Topikin toteaa, että ei näistä leluista ole mihinkään.

No millä nuo arvon kissat sitten voivat leikkiä? Tällä hetkellä ainoastaan näillä:

Lista kelpuutetuista leluista oikealta lähtien:

1. Punainen piipunrassi – Topin kestosuosikki. Tämän se sai mukaan kasvattajalta pentuna ja aina vaan se on tosi kiva.

2. Pillejä – Näitä on lattiat täynnä. Kuvassa vain muutama.

3. Pääsiäistipu – Pepin ehdoton suosikki.

4. Pari suklaamunayllätystä – Siis aivan ihania molempien mielestä!

5. Simpson-hahmot – Topi käyttää näitä puruluina…

6. Kaksi rusettia – Varastettu joulun aikaan valmiista lahjapaketeista.

7. Antennijohdon suoja – Ilmeisesti revitty seinästä irti!! Senkin tihulaiset!

8. Kuivunut kukan lehti – Nämä saa etenkin Topin sekoamaan ihan täysin.

9. Koristesydän – Toimii erinomaisena pallona, koska varsinaisilla kissanpalloilla ei missään nimessä voi enää leikkiä.

10. Mikki Hiiri-magneetti – Topi varasti tämän aikoinaan itse pakastimen ovesta. Ihan huippu molempien mielestä.

Tässä vielä toinen lelu-nirsoilija poseeraamassa kelpuutettujen lelujen vieressä:

Ja kun ihanat lelut oli kasattu samaan kasaan, niin Topihan ihan innostui niillä leikkimäänkin. Taustalla näkyy hylätyt, niin tylsät lelut.

Leikin tiimellyksessä meni tuo yksi suosikki – kuivunut kukan lehti – ihan silpuksi. Täytyy siis hoitaa kukkia taas vähän huonommin, että Topi saa taas lehtiä leluikseen

Mutta kuka leikkisi noilla kaikilla kissojen mielestä tyhmillä ja turhilla leluilla? No ehkä ne täytyy säästää sille toiselle ragdollille, joka meille tulee aikanaan… Siis sitten joskus vasta

Topi pääsi eilen ensimmäistä kertaa takapihallemme ulkoilemaan. Mehän ei olla ulkoiltu ollenkaan tässä ikkunoidemme näköetäisyydellä Topin kanssa, ettei Peppi näkisi Topia ulkona. Peppiähän ei voi viedä ulos sen takia valjaissa, koska se on niin vauhko, ettei se varmastikaan pysyisi valjaissa. Eilen kuitenkin menimme tekemään vähän puutarhatöitä, joten otimme Topin mukaan sinne. Laitoimme kaikki verhot kiinni, ettei Pepin tarvinnut “vahtia” Topin ulkoilua.

Eilen olikin aivan ihana ilma ja lämmintä. Topikin sai ulkoilla lähes kaksi tuntia. Ja takapihalla oli taas kaikkea uutta ja ihanaa, kun se ei siellä koskaan aikaisemmin ollut käynyt. Esimerkiksi puutarhapöydällä oli hienoa, kun sai niin korkealta ihastella maisemia.

Pitihän myös tuolilla oleminen testata. Mutta siinä se ei kuitenkaan kauaa malttanut olla, kun taas piti mennä tutkimaan uusia paikkoja.

Tottakai kukatkin piti nuuskutella ja vähän maistellakin…

Ja sitten riitti poseeraukset, kun jostain kuului niin mielenkiintoinen ääni!

Pihanperältä piti mennä katsomaan raparperit ja muut kasvit. Topi olisi halunnut änkeä itsensä ihan raparperin juurelle ja taas kerran hermostui minulle, kun en päästänyt…

Ja välillä tietysti piti kuikuilla, mitä naapureiden pihassa tapahtuu. Naapureiden pihaan sillä olisi ollut ihan mahdoton polte päästä. Naapurin ruohonleikkuu etenkin näytti kiinnostavan sitä suuresti. Ihme kyllä se ei pelottanut Topia. Sen sijaan se pelkäsi meidän haravaa aivan mahdottomasti.

Kylläpä oli mukava ja lämmin kesäilta

Pepistä on kertynyt suuri määrä hassuja ja ei-niin-kauniita kuvia. Keräsin tähän osan niistä:

Meidän hieno ja kaunis neitimme! Joopa joo…

Ollaan ulkoiltu Topin kanssa harvase päivä. Välillä aamuisin tai päivällä, välillä vasta illalla. Nyt kuitenkin olen tullut siihen päätökseen, että tästä lähtien Topin kanssa mennään vain iltaisin ulos ja mielellään vasta klo 21 jälkeen. Lauantaina vein sen aamupäivällä ulos ja siellä oli liian paljon ärsykkeitä Topille, joten se kävi aivan ylikierroksilla. Ei se siis pelännyt, mutta se koki ihan liian paljon ärsykkeitä: naapurit liikkuivat pihoillaan ja kolistelivat, lokit rääkyivät, pikkulinnut suhailivat pään yli, rastaat hyppivät parin metrin päässä jne. Topilla viuhtoi pää joka suuntaan ja silmät olivat ihan villit. Joten yksinkertaisesti en uskalla viedä sitä enää päiväaikaan ulos, ettei se saa jotain sätkyä siellä ja vauhkoontuen karkaa. Kun tulimme tuon jälkeen sisälle, se oli tosi pitkään vielä sisälläkin levoton ja hermostunut.

Kun taas kävimme toissailtana ulkona vähän myöhemmin illalla, meni paljon paremmin, vaikka kuuluuhan toki silloinkin jotain ääniä ja näkyy lintuja. Mutta ärsykkeitä on silloin vaan huomattavasti vähemmän.  Ja tuon iltaulkoilun jälkeen Topi oli sisälle tullessaankin paljon nätimmin eikä yhtään hermostuneen oloinen.

Ihan hyvin tuo tuntui ilta-aikaankin ulkona viihtyvän