Ulkoiluhöpinä jatkuu
Ostin toissapäivänä Topille uudet valjaat, koska nuo aiemmat tuntuivat vähän hepposilta ja en oikein luottanut klipsujen kiinnitykseen, jos Topi sattuisi riuhtaisemaan. Tuollaisella noin seitsemän kiloisella kollin retaleella kun tuota voimaa on ihan kivasti. Uudet valjaat kuitenkin vähän aiheutti takapakkia Topin ulkoilulle, koska se ei jotenkin osannut ollenkaan kävellä uusissa valjaissa. Eilinen ulkoilu olikin hyvin vaivalloisen näköistä.
No tänään sitten taas puettiin uudet valjaat päälle ja aluksi Topille oli hankalaa olla niissä. Mutta jonkin ajan päästä ne kuitenkin unohtuivat ja ulkoilu jatkui entiseen malliin ja taas pystyi kävelemäänkin.
Topihan ei tahtoisi ulkoa millään sisälle ja sille on tullut tavaksi jumittaa tuossa ovella. Kun koitan houkutella ja nostaa sitä sisälle, se alkaa huutaa surkeasti.
“En muuten varmasti tule sisälle!”
“No onko ihan pakko tulla sisälle…? Hei pliis!”
Kiva kyllä nähdä, että Topi viihtyy noin hyvin ulkona, että sisälle tulemista se viivyttää parhaansa mukaan. Jos se ei siellä viihtyisi, sehän pinkoisi avonaisesta ovesta saman tien sisään. Mutta millään kerralla se ei ole vapaaehtoisesti ovesta sisään tullut, vaan aina se on täytynyt tänne nostaa. Ja tänään vieläpä tuli kauhea poru ja itku, kun ulkoilu loppui.
5 vastausta kirjoitukseen Ulkoiluhöpinä jatkuu
Topi on ihana, kaunis, söpö ulkoilija. Hän on tosi kaunis, Alvin eno.
Voi ihania kuvia!
Kuulostaapas tutulle 
Huudon kanssa tullaan mekin sisälle joka kerta – Kisu siis monkuu ja ulisee, voipa vähän sihistä ja räppästäkkin jos oikein ruvetaan väkisin rehaamaan 
Mutta ei moisesta piitata, pitää oppia tavoille (tai sitten ei hih).
Muutoinkin tuo Topin ulkoilutouhu kuulostaa hyvin samanlaiselta kuin meillä alkuun. Kisukin oppi melkeinpä heti valjaisiin ja ulkoiluun ja todella sinne haluaa/vaatii. Nyt kuljetaankin kunnon lenkkejä ja saa mammakin liikuntaa samalla
Alman kanssa edelleen edetään hiljalleen.
Ihania tuliaisia saivat. Meillä tuo teltta varsinkin olisi varmasti hitti. Ja juu, kahnaukseksi voisi mennä meilläkin. Sisko kun toi kerran noille oikein ison laatikon niin Kisu valtasi sen itselleen eikä suostunut alkuun päästämään Almaa sinne ollenkaan
Olen muuten jostakin täältä Treelta ostanut tuota Shiny cattia.. en nyt muista kyllä mistä. Olisiko ollut joku erä vain, koska en ole sen koommin nähnyt.
^ja ^^ Kiitos kehuista 
Meillä ei onneksi sähinää ole. Topi kun ei taida osata edes sähistä! En ole ainakaan koskaan kuullut.
Mäkin ostin ennen tuota Shiny cattia Tampereen Stockmannilta, mutta nykyään sitä ei ole enää kuin purkeissa ja noille kun kelpaa vain ja ainoastaan pussukat. Miten kissan ruokinta voikin olla niin vaikeaa!? Ja muistakin kaupoista olen katsellut, mutta ei ole löytynyt. Se on siis harvinaista herkkua meillä, mutta niin suosittua, että joka kerta lautanen oikein nuollaan ihan puhtaaksi. Ja siis minkään muun ruuan jämiä ei koskaan nuolla.
Samaa täällä. Alvi myös ei osa sähistä. Ei koskaan sähisut. Mutta kehrää kovasti. Nyt makaa pöydällä, ja katselee Topi-enoa ja lähetää suukkoja nenuun. Topilla on ihana nenukki. Minäkin opettelen Alvia valjaisiin, mutta ulkoilee vaan parvekkeella. En uskaltanut vielä ulos Alvin kanssa, kun hän niin nuori vielä, vasta kohta 8kk, ei tunne paikkoja..TOPI ON IHANA.
Topi kyllä on upea tapaus, ja etenkin ulkona sen silmät pääsee kyllä oikeuksiinsa.
Ja tuttua toi, kun kissa ei tahdo tulla sisälle. Nuu Nuu teki aina stopin kun lähestyttiin koti ovea, ja melkein aina herra piti kantaa sisään, jota piti protestoida kovalla huudolla, sähinällä ja potkuilla. <:D