Topin ja Pepin blogi

Topi täyttää jo kaksi vuotta! Virallisesti synttärit on huomenna, eli 1. elokuuta, mutta laitan blogipäivityksen jo tänään, koska huomenna en koneelle kerkeä.

Että onkin mennyt aika nopeasti! Vastahan tuo oli sellainen pieni tuhisija ja nyt jo niin iso poika.

Synttäriposeerauksia otettiin jo vähän etukäteen. Kraka kaulassa, tottakai:

Merkkipäivän kunniaksi annettiin herkkuruokaa, eli Topille katkarapuja ja Pepille shebaa ja sekaan tapsi-tikun paloja, joka on molempien suurinta herkkua.

Mitään lahjoja ei Topille nyt annettu, sillä jokin aika sitten valmistunut kissatarha olkoon synttärilahja Ja leluja nuo eivät yhtään enempää tarvitse, joten sellaisiakaan ei lahjaksi tänä vuonna ostettu.

Paljon onnea ihana mussukkamme!! <3

Joskus keväällä laitoin kissoista kuvat Nero Goldin kuvakilpailuun. Tuolloin äänestin Pepin kuvaa parilla tekstiviestillä, mutta sitten unohtui koko kilpailu. Tänään selasin nettiselaimen kirjanmerkkejä ja sieltä löytyi linkki tuohon kilpailuun ja parin kuukauden tauon jälkeen kävin katsomassa jälleen sivuja. Ja olipas yllätys, kun sieltä löytyikin Pepin kuva 20 äänestetyimmän kuvan joukosta! Ja kun itse emme ole muistaneet koko kilpailua, emmekä viestejä lähetelleet.

Tässäpä vielä linkki tuohon kilpailuun: http://www.nerogold.fi/26

Ja Pepin kuva ja äänestysohjeet: http://www.nerogold.fi/albumi/top20-kuvat/515240

Nyt on muuten taas rauha maassa ja kissojen välit kunnossa! Onneksi!! Peppi on ollut nyt pari päivää ihan kunnolla eikä se ole ollenkaan ärhennellyt Topille.

Mikähän mahtaa Peppiä riivata, kun se on ollut viime päivinä niin ärhäkkä Topia kohtaan… Se ei juuri siedä Topia silmissään. Tai no kyllä ne nyt mahtuvat hyvin samassa huoneessa olemaan, mutta jos Topi koittaa mennä vähänkin lähemmäksi, menee Peppi sähisten ja huitoen Topia päin. Varsinainen kärttyämmä siis! Ja Topi on ihan ihmeissään ja varuillaan, kun Peppi on tuollainen.

En sitten tiedä, että käykö Peppi vähän ylikierroksilla tuon ulkotarhan takia. Ehkä kaikki uudet hajut sun muut saa sen liian kiihtyneeseen tilaan, joka sitten purkautuu Topi-reppanaan.

Missään nimessä emme kuitenkaan anna sen nyt enää Topia enempää höykkyyttää ja aiomme puuttua joka ikiseen hyökkäykseen. Aluksi koitimme kieltää napakasti, mutta se meni ihan kuuroille korville. Tänään sitten otin käyttöön suihkepullon ja aion suihkauttaa Pepin päälle vettä joka kerta, kun se Topia syyttä suotta mätkii. En sitten tiedä onko se hyvä vai huono rangaistus, mutta en nyt aio tuollaista kärttyilyä siltä myöskään hyväksyä. Onhan Topin saatava olla rauhassa kotonaan!

Tarkennetaan nyt vielä, että ei Peppi koko aikaa todellakaan Topin kimpussa ole. Jos Topi on omissa oloissaan, saa se olla ihan rauhassa, eikä Peppi sen touhuihin puutu millään tavoin. Mutta jos Topi menee lähelle Peppiä tai vaikka ulkotarhaan samaan aikaan kuin Peppi, alkaa Peppi ärhäköidä.

Ihmetyttää tuommoinen käytös, kun ei siitä ole pitkäkään aika, kun välit olivat näin hyvät:

Olisi se nyt todella sääli, jos tuo ulkoilu täytyisi Pepiltä kieltää, jos se sen takia on noin kärttyinen Topille. Vai voisiko se sitten olla mustasukkainen, kun nykyään olen vähemmän kotona, kun käyn töissä ja se siksi tahtoo omia kaiken huomion itselleen ja ajaa Topia pois. En osaa sanoa. Enkä tiedä onko tuo vesisuihkuttelukaan ihan fiksua, mutta en muutakaan keksinyt. Jollainhan se täytyy saada tajuamaan, ettei niin saa tehdä. Vinkkejä toki saa kertoa, jos on kokemusta oikuttelevasta kissasta ja sen käytöksen parantamisesta

Olenpa ollu viimeisen viikon aikana laiska kirjoittelemaan kattimusten kuulumisia. Mutta sitä se kesä teettää, ettei jaksa aina niin koneella jumittaa

Kissojen viime päiviin on kuulunut ulkoilua ulkoilun jälkeen. Aamulla, kun heräämme, on heti kauhea kiire päästä ulkoilemaan tarhaan. Edes ahmatti-Topilla ei ole kiire saada aamupalaa, sillä ennemmin se tahtoo ensin ulos. Työpäivien ajan häkki ei luonnollisestikaan ole käytössä, koska häkkiin mennään takaovemme kautta. Mutta heti kun tulemme töistä kotiin, on oven vieressä innokkaat ulkoilijat odottamassa.

Viime viikolla laitoimme tarhaan myös vanhan raapimispuun, joka on niin rähjäinen, ettei se ole sisäkäyttöön kelvannut. Mutta se menee vallan mainiosti tuolla häkissä. Topi meni heti testaamaan, kun vein sen sinne.

Topille ominaiseen tyyliin sitä piti myös vähän maistella

Ja mahtuipa herrasväki olemaan jopa yhtäaikaa puussa, mitä ei kyllä usein tapahdu.

Tosin aika pian Topilla meni taas överiksi ja eikä se voinut hillitä itseään ja sen oli pakko alkaa tökkiä Peppiä tassullaan… Näin käy melkein aina, kun Peppi Topin lähelleen hyväksyy. Ihan hyväntahtoista leikkiinkutsuahan tuo on, mutta ei Peppi niin välitä tuommoisesta häiriköinnistä ja seurauksena on sitten usein sähähdys.

Mutta näin onnellinen näky on monta kerta päivässä tuolla tarhassa.

Miten tuleekaan hyvä mieli, kun näkee toisen noin onnellisena! <3

Ei varmaankaan tarvitse selittää, kuinka onnellinen Peppi on nyt, kun se pääsee ulkoilemaan tarhassa. Näistä kuvista sen kun melkoisen hyvin huomaa

Mikä sen mukavampaa kuin köllötellä auringon lämmössä!