Kissat saivat tänään ihmeteltäväksi ja maisteltavaksi kanan siipiä – kiitos Meninalle maistiaisista! Tältä kissojen ateria näytti.

Kissat kyllä olivat vähän ihmeissään, että mitä ne oikein ovat ja pitäisikö niitä muka syödä. Kovasti ne kuitenkin kiinnostivat.

Tässä vaiheessa kumpikaan kissoista ei osannut koskea siipiin, mutta otin avuksi taas kerran tapsi-tikun (=maailman parasta herkkua kissojen mielestä), jota murskasin siipien päälle. Sitten Peppi jo innostui nuolemaan siipiä ja se nuoli jopa sellaisia kohtia, joissa ei tapsia ollut ollenkaan. Ja pitkään ja hartaasti se noita lipoi ja maiskutteli.

Mutta kyllä on pitkä matka siihen, että nuo tuommoisia söisivät ihan kunnolla ja itsellä ei taida kärsivällisyys sen opettamiseen riittää. Eikä kyllä ole pakastimessakaan tilaa säilöä erilaisia lihoja niin paljoa. Annoin kissoille kyllä tänään ihan “oikeatakin” ruokaa, koska ei ne noita sen kummemmin innostuneet syömään. Mutta oli silti kiva koittaa, kuinka ne noihin reagoivat ja etenkin Peppi oli varsin kiinnostunut ja maisteli innokkaasti kielellään. Ennenhän ei tarvinnut kuin näyttää lihaa Pepille ja se juoksi sängyn alle piiloon… Hyvin on siis siinä mielessä edistytty

4 vastausta kirjoitukseen Jotain ihme ruokaa…