Kuulumisia pitkästä aikaa
Blogin pitäjä on ollut viime aikoina laiskana ja päivitykset ovat vähän jääneet… Pahoittelen. Mutta nyt kerron vähän kissojen kuulumsia.
Kissoille ei kuulu mitään ihmeempää. Tarhassa ne yhä ulkoilevat jonkun verran, vaikka onkin jo aika viileää. Topi ei oikeastaan välitä kelistä niin paljoa, vaikka se olisi huonokin ja urheasti se istuu tarhassa sateisella tai kylmälläkin kelillä. Peppi taas on sen verran hienohelma, että se ei oikein viileässä viihdy. Se onkin ottanut takaoven vieressä olevan pienen lipaston paikaksi, josta tarkkalla takapihan tapahtumia. Näkymä siitä on lähes sama kuin tarhastakin, mutta saa olla lämpimässä.
Tässä kuvassa lipaston päällä on kylläkin Topi – sillä kyllä sekin siinä viihtyy. Mutta näkyy tässä kuitenkin se Pepin suosikkipaikka. Kun se kyllästyy pihan vahtimiseen, se menee makaamaan tuohon lipaston päälle niin, että tassut osuvat patteriin. Peppi on mestari löytämään lämpimimmän paikan loikoilla.
Mutta välillä takapihalta kuuluu niin kiinnostavia ääniä, että tarhaan on suorastaan pakko syöksyä. Tänään pihassa säksätti harakka ja tarhaan oli ihan pakko hyökätä käkättämään harakalle.
Välillä kyllä Topiakin laiskottaa niin paljon, että sekin tyytyy “vaanimaan” lintuja vain olohuoneen nojatuolista.
Toissa viikolla käytiin vielä valjaslenkeilläkin Topin kanssa, mutta nyt on ollut niin sateisia kelejä koko ajan, ettei olla menty ollenkaan valjastelmaan. Tässä kuitenkin kuva viimeisimmältä lenkiltä.
Pepin kanssa olen aloittanut temppujen opettelun. Ostin nimittäin viime viikolla Elina Väyrysen kirjoittaman kirjan kissan aktivoinnista ( http://kauppa.tietosanoma.fi/epages/Kaupat.sf/AU_en/?ObjectPath=/Shops/Tietosanoma/Products/9789518844573 ) ja nyt olisi tarkoitus opettaa ainakin Pepille naksuttimella jotain temppuja. Topi ei oikein hoksaa temppuja, mutta Peppi on taas ihan intopiukeena, kun sitä aktivoin. Peppihän kyllä osaa ennestään luoksetulon, istumisen, kahdella jalalla seisomisen ja seuraamisen, mutta nyt olen tehnyt noita temppuja naksuttimen kanssa, kun ennen sitä ei ole ollut. Kunhan se nyt hoksaisi kunnolla tuon naksuttimen, niin voisimme opetella uusiakin temppuja. Kirjoittelen jatkossa enemmän, kuinka koulutus etenee ja saako myös Topin oppimaan temppuja. Mutta Peppi on kyllä oikein nokkela ja innokas temppuilija 
Pari viikkoa sitten meillä oli kolme päivää kyläilemässä lapsiperhe ja vähän pelkäsin, kuinka kissat siihen reagoisivat. Epäilin, että ne olisivat vähän stressissä menosta ja meinigistä, mitä kaksi alle 4-vuotiasta lasta saa aikaan, mutta mitä vielä. Kissat ottivat asian ihan rennosti ja olivat jopa ihan kiinnostuneita lapsista ja hengasivat koko ajan menossa mukana. Tosin kyseessä olikin tosi kiltit lapset, eli he eivät tehneet mitään tyhmyyksiä kissoille. Mutta oli silti kiva huomata, miten hyvin kisssoilla meni ja etenkin Pepillä, joka on entinen stressi-kissa.
Tässä kissojen uusimmat kuulumiset lyhykäisyydessään. Jatkossa yritän kirjoitella useammin! 
Julkaisuaika: maanantai, lokakuu 26th, 2009 kello 7:52 pm, aihe: Peppi (Kissaneidin elämää), Topi (Kollikissan kujeita). Voit seurata kommentointia feedistä. Voit kommentoida tai jättää trackbackin omalta sivultasi.
