Oli jouluaatonaatto ja nopea soittokierros palajasti, ettei eläinlääkärille pääsisi noin vain. Iso osa heistä oli jouluvapailla ja niillä klinikoilla, joissa vielä oltiin töissä, ei ollut vapaita aikoja. Soittokierroksen aikana Topi tuli vieläkin huonovointisemman näköiseksi.

Ei auttanut kun mennä päivystykseen. Siellä oli hässäkkää, eikä Topia ehditty heti tutkia. Pyysivät jättämään sen sinne ja kehottivat menemään kotiin siksi aikaa, kunnes he tutkivat sen. Olipa kova paikka jättää reppana sinne yksin. Kuinka se mahtoikaan pelätä

Topi oli siellä viitisen tuntia. Lääkäri soitteli pariin kertaan. Ensin hän soitti ja kertoi, että siltä löytyi kipua mahasta sekä tiedusteli, mitä haluamme siltä tutkittavan. Toki kehoitin tutkimaan kaiken tarpeellisen. Hän kertoi ottavansa röntgenkuvan sekä verikokeet ja sanoi soittelevansa uudestaan. Kauhun sekaisin tuntein kyttäsin puhelinta vajaan tunnin, kunnes lääkäri jälleen soitti. Lääkäri kertoi, että verikokeiden perustella Topi on perusterve kissa eikä röntgenissäkään näkynyt muuta kuin jonkin verran kaasuuntumista suolessa. Olivat antaneet sille kipupiikin ja mukaan saatiin kipulääkekuuri. Nesteyttääkin sitä olivat yrittäneet, mutta Topi laittoi niin kovaa hanttiin, etteivät siihen pystyneet.

Tässä Topi heti kotiinpaluun jälkeen.

Oli ihana saada Topi takaisin kotiin. Mutta kipeähän se oli edelleen koko joulun, vaikkakaan ei yhtä kipeä kuin tuolloin perjantaina. Vähitellen sille alkoi taas maistua ruokakin ja ajoittain se näytti jo aika pirteältä. Huomasimme, ettei se ulostanut eli aloimme epäillä, että sillä onkin ummetus. Parin päivän aikana se tekikin laatikkoon vain pari pientä kikkaretta.Parafiiniöljyä annettiin sille kolme päivää, koska kauempaa sitä ei suositella annettavan. Kipulääkkeen antamisen lopetin kahden päivän jälkeen, koska en uskaltanut sitä kauempaa oksentelun takia antaa.

Nyt ilmeisesti maha jo toimii (täysin varmoja asiasta emme voi olla, koska meillä on kolme kissaa), mutta edelleen Topi oksentelee. Oksennuksia tulee vähintään kaksi tai kolme päivässä. Eli vaikka maha nyt toimisikin, niin eihän tuo kunnossa vieläkään ole. Huomenna menemme taas lääkäriin. Toivottavasti löytyisi syy tuolle sen sairastelulle eikä se olisi mitään vakavaa. Kauheaa katsella kärsivää kissaa ja stressaavaa miettiä, mikä sitä mahtaa vaivata.

En ollut eilen uskoa silmiäni, kun näin Topin pesevän Onnia pitkään ja hartaasti.

Vaikka Topi oli aluksi hyvin mustasukkainen, kun Onni tuli meille, ovat ne onneksi nyt näin hyviä kaveruksia

Nyt on riemun raikkahin aika!”

Alkuun Topi ei juurikaan tykännyt Onnin kanssa painia, mutta nykyään Topi on jopa innokkaampi haastamaan Onnia leikkimään ja painimaan.

Meno on joka päivä tuollaista  -  tai siis oikeammin monta kertaa päivässä. Hauska katsella kaverusten remuamista!

Tämä kuva kuvaa niin hyvin Onnin luonnetta:

Utelias ja joka paikkaan päänsä työntävä pikkutermiitti!

“Jaa, tämähän on tälläinen uusi raapimisjuttu. Ihanaa!”

 ”Väisty kakara, mäkin haluan.”

“En, se on mun! Tapellaan!”

“Älä sä kakara mulle ala…”

“Jes, voitin! Onpa kiva tolppa.”

“Tää on mun ikioma. Onhan…?”

Pikku-Onni täyttää tänään vuoden!

Juhlia on vietetty kotosalla helteestä nauttien ja herkutellen

Jotenkin ihan sen suurempia ajattelematta aloin harjata Topia keittiössä. Topihan on siis erittäin ahne ja aina kärkkymässä keittiössä makupaloja, kun siellä olen. En siis mitenkään suunnitellut, että alan sitä siellä lahjomaan, mutta halusin tosinaan hyödyntää ne hetket, kun se niin uskollisesti siellä istua törötti.

Aluksi harjasin aina vaan muutaman vedon kerrallaan ja palkkioksi heitin sille muutaman raksun suuhun tai ihan herkkujakin. Ja kehuin sen maasta taivaisiin. Ja kas kummaa, meillehän löytyi yhteinen sävel hoitotoimenpiteisiin! Topi oppi aivan uskomattoman nopeasti sen, että jos se antaa minun harjata tai leikata kyntensä, se saa palkinnoksi syötävää

Nykyään saan harjata sitä vaikka kuinka kauan eikä sitä todellakaan tarvitse edes pidellä kiinni kuten ennen, vaan se makoilee kaikessa rauhassa harjattavana. Kynsien leikkuukin onnistuu ihan tuosta vaan, kun taas ennen sai tuskan hiki otsalla kissan karjuessa saada edes pari kynttä kerrallaan leikattua. Ihan uskomaton muutos tässä asiassa ja helpottaa tuon retaleen hoitamista todella paljon!

Ilmoitelkaa, jos huomaatte jotain ongelmia blogin toiminnoissa, niin koitamme saada ne korjattua

Kissoilla on kaikki kunnossa. Onni on kasvanyt tosi paljon ja se on meidän ilopilleri. Aina se touhuaa ja hössöttää ja samalla innostaa isotkin kissat aktiiviseksi.

Kissat sai eilen pari uutta petiä. Vieläpä lahjoituksena, kun ystävämme kissa ei niitä huolinut käyttöönsä. Meillä pedit otettiin innolla vastaan ja niissä on ollut käyttäjiä ruuhkaksi asti.

Peppikin innostui, vaikka se on yleensä aika nirppanokka ja valikoiva petiensä suhteen.

Pojilla taas aina menee hölmöilyksi… No pääasia kai kuitenkin on, että on hauskaa?

Ja hauskaa on tuntunut olevan. Eilisen illankin Topi juoksi petien väliä (toinen on makkarissa ja toinen olohuoneessa) ja piti kauheaa ähinää. Ähinää se siis pitää, kun se on oikein tohkeissaan jostain.

Saa nähdä kiinnostaako nuo pedit niitä pitkäänkin, vai jääkö ne alkuinnostuksen jälkeen lattialle pölyttymään.